tiistai 10. heinäkuuta 2012

Breakdown.

Vanhainkodissa haisee kuolema. Ja vanhuus. Ja paska.

Kotona ei ole kivaa, veljen sääri murtui kahdesta kohtaa, se on tyyliin koko loppukesän keppien varassa ja asuu nyt sitten alakerrassa, koska me ei ruveta kantamaan sitä portaita ylös ja alas. Hirveä huuto ja parkuminen, ei saa koskea muttei pärjää yksinkään, ollaan kaikki paskiaisia ja silti täytyy olla koko ajan auttamassa. Sairaalassa sanottiin että voidaan ottaa sisään, ei silti jäänyt... Kunpa oliskin, ne sais sen sentään hiljennettyä lääkkeillä, täällä kotona ne ei ole tarpeeksi vahvoja hiljentämään sitä parkumista. Mä ja Roosa itketään täällä, koska se kuulostaa aivan hirveältä ja kumpikaan ei kestä nähdä sitä kipua, Hilma ei uskalla olla lähelläkään, mummu joutuu hoitamaan kaiken yksin. Sillä kuitenkin on tavallaan väljin suhde, se pystyy olemaan ammattimaisempi tässä. Äitille ei kerrota mitään ennen kuin se astuu ovesta sisään, sen loma vaan menis pieleen. Kärsitään sitten kaikki täällä sen takia, että jätkät ei osaa olla loukkaamatta itseään trampalla.

Väsyttää.

Ei kommentteja: